Retro Paul Scholes Paita – Manchester Unitedin Hiljainen Mestari

Scholesin tarina alkoi Manchester Unitedin nuorisoakatemiassa, jossa hän oli osa legendaarista 'Class of '92' -sukupolvea yhdessä David Beckhamin, Ryan Giggsin, Nicky Buttin ja Neville-veljesten kanssa. Hänen debyyttinsä syyskuussa 1994 Port Valea vastaan tuotti heti kaksi maalia, ja siitä alkoi yhdeksäntoista vuotta kestänyt rakkaustarina United-fanien ja punatukkaisen kymppinumeron välillä. Sir Alex Ferguson rakensi Scholesin ympärille keskikentän, joka hallitsi englantilaista jalkapalloa lähes kaksi vuosikymmentä. Triplakruunu kaudella 1998–99 oli uran kohokohta, vaikka Scholes itse jäi pois Mestarien liigan finaalista keltaisten korttien vuoksi – kohtalokas hetki, joka on jäänyt fanien mieleen katkerana muistona. Vuoden 2008 Mestarien liigan voitto Moskovassa Chelseaa vastaan oli henkilökohtainen hyvitys, ja Scholes nosti pokaalin sateen huuhtomalla Luzhniki-stadionilla. Hän vetäytyi virallisesti toukokuussa 2011, mutta Ferguson houkutteli hänet takaisin tammikuussa 2012, ja Scholes pelasi vielä puolitoista kautta lisää voittaen vielä yhden Valioliigan tittelin ennen lopullista jäähyväisiä. Maajoukkueessa hänen uransa jäi vajaaksi: 66 ottelua ja 14 maalia Englannille, mutta hän jätti Three Lionsin yllättäen vuonna 2004, koska keskikenttäroolinsa siirtäminen vasemmalle laidalle ei häntä miellyttänyt. Tämä päätös jäi monelle englantilaiselle fanille katkeransuloiseksi mysteeriksi.

Scholesin uraa ei voi ymmärtää ilman Sir Alex Fergusonia, joka näki nuoressa Salfordin pojassa ainutlaatuisen jalkapalloälyn ja antoi hänelle vapauden hallita keskikenttää omilla ehdoillaan. Roy Keane oli pitkään hänen vierellään, kapteeni jonka raivokas johtajuus tasapainotti Scholesin hiljaista nerokkuutta. Kun Keane lähti vuonna 2005, Michael Carrick saapui täydentämään keskikenttäkaksikkoa, ja Scholes-Carrick-yhdistelmä jauhoi vastustajia hienovaraisella tehokkuudella. Ryan Giggs oli hänen koko uransa läheisin ystävä ja kentällinen kumppani – kaksi pelaajaa, jotka palvelivat samaa seuraa yli kahden vuosikymmenen ajan. Hyökkääjät kuten Eric Cantona, Andy Cole, Dwight Yorke, Ruud van Nistelrooy ja Cristiano Ronaldo hyötyivät Scholesin täsmällisistä syötöistä, jotka avasivat tiukimmankin puolustuksen. Vastustajia hän kunnioitti erityisesti Patrick Vieiraa Arsenalin keskikentällä – heidän taistelunsa Old Traffordilla ja Highburyssä määrittivät 2000-luvun alun englantilaisen jalkapallon. Steven Gerrard ja Frank Lampard olivat kotimaisia kilpailijoita, mutta moni asiantuntija nostaa Scholesin heidän yläpuolelleen teknisen taituruutensa vuoksi.

Manchester Unitedin retro paita Scholesin numerolla 18 on keräilijöiden kestosuosikki, mutta vielä arvokkaampi on hänen kuuluisa numeronsa 18, jota hän käytti suurimman osan urastaan. Kauden 1998–99 triplakruunupaita Sharp-logolla on absoluuttinen pyhä esine, sillä se yhdistää Scholesin nimen historian merkittävimpään kauteen. Punainen kotipaita valkoisilla kauluksilla ja Umbro-merkillä on monelle United-fanille nostalgian huipentuma. Vuoden 1999 Mestarien liigan finaalipaita Camp Noun yöltä on erityinen, vaikka Scholes joutuikin seuraamaan ottelua katsomosta. Vuosien 2007–2009 Aig-paidat Nike-leikkauksella muistuttavat Cristiano Ronaldon kanssa pelatusta huippukaudesta, jolloin Scholes ohjasi hyökkäyksiä syvemmältä keskikentältä. Erityisen halutuita ovat Mestarien liigan iltojen erikoispaitojen versiot, joissa rintamerkki vaihtui UEFA:n tähtipaitaan. Vieraspaidat – sininen 1999, valkoinen 2000-luvun alusta ja musta 2003–04 – ovat omia luokkiaan keräilijöiden silmissä. Scholesin kaukolaukaus Aston Villaa vastaan tammikuussa 2006 tehtiin punaisessa kotipaidassa Vodafone-logolla, ja juuri tämän kauden paita on yksi haetuimmista markkinoilla.